Glasgow’n ilmastokokouksen lopputulos on ollut monelle pettymys. Analysoin, mitä kokouksesta lopulta jäi käteen.
YK:n ilmastokokous Skotlannin Glasgow’ssa saatiin päätökseen viikonloppuna. Monen ensireaktion voi tiivistää sanaan pettymys. Riittäviin ilmastopäätöksiin ei päästy, useita asioita vesittyi loppumetreillä.
Itse en osaa ajatella tätä akselilla ”täydellinen epäonnistuminen” tai ”täydellinen onnistuminen”. Kansainvälinen politiikka ei vain toimi niin. Ilmastokriisiä ei pystytä ratkaisemaan yhdellä yksittäisellä huippukokouksella. Ilmastotoimia on tehtävä joka päivä politiikan kaikilla eri tasoilla.
Olennaista on, että Glasgow’n lopputulos vie meidät askeleen lähemmäs Pariisin polkua. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on yhä mahdollista, vaikka se tulee vaatimaan kovempia päästövähennystavoitteita erittäin pian.
On myös todella tärkeää huomata tämä: nuorten aktivistien ja muun kansalaisyhteiskunnan paineella on merkitystä. Glasgow’ssa saatiin aikaan uusia ja kiristettyjä päästövähennystavoitteita.
Nämä pointit nostaisin esiin:
1. Hiilivoimasta irtautuminen mainitaan
Tämä on ensimmäinen kerta, kun YK:n ilmastoneuvottelujen päätöksessä mainitaan hiilivoimasta irtautuminen ja fossiilituista luopuminen, vaikka tiukempi kirjaus vesittyikin loppumetreillä. Kirjaus hiilen ja fossiilisten polttoaineiden ”häivyttämisestä” muuttui niiden ”vähentämiseksi”, ja fossiilituista luopuminen ”tehottomista” fossiilituista luopumiseksi. Vaikka tämä on iso pettymys, niin koskaan aiemmin ei ole kirjattu edes näin. Useat maat ovat jo kieltäneet kivihiilen käytön lailla, ja päästömarkkinoiden kiristyessä rahoitusvirrat siirtyvät pois hiilestä. Hiilivoiman aika alkaa olla ohi.
2. Kansallisia päästövähennyksiä seurataan tarkemmin
Tämä on merkittävä asia, joka on jäänyt uutisoinnissa vähemmälle huomiolle. Kansalliset sitoumukset (Nationally Determined Contributions eli NDC) tarkistetaan tästedes vuosittain viiden vuoden sijaan. Tämä on merkittävä edistysaskel. Aikaa lämpötilan nousun hidastamiseen on niin vähän, että vuosittainen väli päästövähennystavoitteiden tarkistuksille on ehdoton.
3. Tämä vuosikymmen on ratkaiseva
Meneillään oleva vuosikymmen on ratkaiseva ilmastokriisin torjunnan kannalta. Tämä tunnustettiin kokouksen aikana nykyistä selvemmin. Kokouksen yleispäätöksessä tunnustetaan ja ilmaistaan selkeästi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n neuvo, jonka mukaan päästöjä on leikattava 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta.
4. Kehittyville maille lisää ilmastorahoitusta
Tämä oli yksi keskeinen väännön aihe. G20-maat vastaavat 80 prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, joten niiden on myös kannettava ratkaisuista suurempi vastuu. Tähän mennessä teollisuusmaat ovat jääneet jälkeen lupaamastaan 100 miljardin vuosittaisesta tuesta kehittyville maille. Ilmastokriisistä kärsivät eniten maat, jotka sitä ovat vähiten aiheuttaneet. Nämä maat tarvitsevat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja tuhojen korjaamiseen. Nyt kehittyneet maat lupaavat lisätä ilmastorahoitusta. Tästä lupauksesta on pidettävä aidosti kiinni.
5. Päästömarkkinoiden säännöille saatiin raamit
Glasgow’n tavoitteena oli saada valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja ja sopia kansainvälisistä päästömarkkinoista. Erityisesti siitä, miten rikkaat saastuttajamaat voivat hoitaa osan päästövähennyksistään rahoittamalla ilmastotoimia köyhemmissä maissa niin, että päästöt aidosti vähenevät, eikä niitä lasketa ns. kahdesti. Tähän saatiin nyt raamit, vaikka kaksoislaskentaa ei saatu aukottomasti rajattua pois. Päästömarkkinoille pääsee yhä toimijoita, joita viherpesu kiinnostaa enemmän kuin päästöjen vähentäminen. Tärkeää on, että markkinamekanismien ehtoihin kirjattiin myös ihmisoikeuksien ja alkuperäisväestöjen oikeuksien kunnioittaminen.
6. Metaanisopimus ja muut julistukset
Glasgow’n aikana saatiin muitakin ulostuloja, kuten metaanisopimus, metsäjulistus ja hiilijulistus. Näiden julistusten pitää vielä muuttua sitoviksi poliittisiksi tavoitteiksi tai lainsäädännöksi. Mutta eivät ne ihan yhtä tyhjän kanssa ole. Esimerkiksi metaanijulistus on positiivinen asia. Sen allekirjoittajamaat lupaavat vähentää metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, mikä on askel oikeaan suuntaan.
7. Päätösten on pohjauduttava tieteeseen
Tämä on tärkeää, vaikka se voi kuulostaa sanahelinältä. Yleispäätelmä lujittaa tieteellisen tiedon merkitystä ilmastopäätöksenteon perustana. Ihmisen toiminnan yhteys esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen tunnustetaan, ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n suositukset ovat selkeämmin mukana sopimusteksteissä.
Miten käy Pariisin polulle?
Kokouksen aikana tehdyt uudet päästövähennyssitoumukset eivät ole riittävällä tasolla pysäyttääksemme ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Toiveikkaimpien arvioiden mukaan, jos kaikki maat toteuttavat päästösitoumuksensa ja hiilineutraaliustavoitteensa, lämpeneminen voidaan saada pidettyä 1,8 asteessa. Todennäköisempää on matka kohti 2,4 asteen lämpenemistä tai sen yli.
Glasgow’n neuvottelut olivat yksi välietappi kestävän ilmastopolitiikan polulla. Nyt on aika varmistaa, että tähän mennessä tehdyt päätökset muuttuvat konkretiaksi ja niitä kiritetään edelleen. Seuraavaan ilmastokokoukseen lähdetään päivitetyin tavoittein. Selvää on, että tarvitsemme lisää nopeita ja vaikuttavia ilmastotoimia. Vain siten lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on yhä mahdollisuuksien rajoissa.
