Maahanmuutosta tulee keskustella perustuen faktoihin ja keskittyen sen todellisiin ongelmiin. EU:n harjoittama epäinhimillinen maahantulon kontrolli aiheuttaa vuosittain tuhansien ihmisten kuoleman Välimerellä. Eduskunnan käsittelyssä olevat sisäministeriön ajamat muutokset vastaanottolakiin tulevat heikentämään turvapaikanhakijoiden asemaa entisestään, sekä mitä todennäköisimmin lisäämään tulevaisuudessa paperittomien määrää. Suomessa suljetaan alaikäisiä turvapaikanhakijoita edelleen säilöön huolimatta hallituksen antamista lupauksista sekä lukuisten ihmisoikeus- ja lastensuojelujärjestöjen vetoomuksista lopettaa lasten säilöönotto.
Suurin osa maahanmuuttajista saapuu Suomeen joko perhesyistä tai työ-/opiskelupaikan myötä. Tilastojen mukaan maahanmuuttajat päätyvät Suomessa syntynyttä väestöä useammin ja todennäköisemmin matalapalkka-aloille, joilla työolot ovat usein heikoimmat ja myös itse työt muita aloja raskaampia. Vieraskielisten osuus työllisistä siivous- ja kiinteistöalalla oli vuonna 2013 Helsingissä yli 50%, pääkaupunkiseudulla 40% ja muualla Suomessa 15%. Matalapalkka-alojen palkkausta tulee parantaa niin, että pystymme takaamaan työntekijöille tyydyttävän toimeentulon myös maahanmuuttaja- ja naisvaltaisilla aloilla Suomen kaltaisessa korkean hintatason yhteiskunnassa. Meidän tulee lisätä laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle sekä tehostettava valvontaa niin, ettei harjoittamamme politiikka synnytä etnisiä halpatyömarkkinoita.
Humanitaarisesta maahanmuutosta puhuttaessa on tärkeää muistaa, että turvapaikan hakeminen on YK:n pakolaissopimuksen ja ihmisoikeusjulistuksen takaama ihmisoikeus, jonka kunnioittamiseen Suomen valtio on sitoutunut. Meidän tulee kantaa vastuumme ja järjestää inhimilliset elinolosuhteet sekä tarvittavat palvelut Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille. Vuonna 2014 Suomeen saapui 3651 turvapaikanhakijaa. Maailman mittakaavassa tarkasteltuna turvapaikanhakijaluvut ovat Suomessa hyvin pieniä: vuonna 2014 Suomeen saapui ainoastaan 0,5 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Turvapaikanhakijamäärään voi hakea vertailukohdetta esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista, jonne saapui viime vuonna noin 81 000 turvapaikanhakijaa. Myös meillä on edellytykset toimia humanitaaristen kriisien aiheuttamien inhimillisten kärsimysten lievittämiseksi nykyistä aktiivisemmin.
Onnistunut kotouttaminen vaatii päättäjiltä asennemuutosta, poliittista tahtoa sekä konkreettisia tekoja. Pääsy laadukkaan suomen kielen opetuksen piiriin on ensimmäinen askel kotoutumisen tiellä. Kielen opetuksen lisäksi meidän on sitouduttava tukemaan entistä enemmän myös muita kotoutumista ja työllistymistä edistäviä yhteiskunnan rakenteita sekä korvaamatonta ruohonjuuritason työtä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka omalta osaltaan auttavat maahanmuuttajia löytämään oman paikkansa uudessa elinympäristössä. Meillä ei ole varaa syrjäyttää ihmisiä ulos yhteiskunnastamme. Ei kantaväestöön kuuluvia, kuten ei myöskään maahanmuuttajataustaisia.
Levitettäessä virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa maahanmuutosta, nostavat rasismi ja ennakkoluulot päätään. Vastuu puuttua rasismiin kuuluu meille kaikille, mutta erityinen velvollisuus nostaa käsittelyyn yhteiskuntamme eriarvoistavia rakenteita, jotka johtavat institutionaaliseen rasismiin on eduskunnalla. Yhteiskunnassamme on taattava yhdenvertainen, ihmisarvoinen kohtelu kaikille, etniseen taustaan katsomatta.
