EU:n sisällä vakavan paikan edessä ovat oikeistohallitusten johtamat Unkari ja Puola. Erityisesti Unkarin tilannetta on hiljattain käsitelty EU-parlamentin täysistunnossa.
Puola sai vuosi sitten Euroopan komissiolta uhkasakon perustettuaan tuomareiden valvontakomission. Poliittisesti ohjattu komissio olisi saanut jaella sanktioita maan riippumattomalle oikeuslaitokselle ja erottaa tuomareita ”vääristä päätöksistä”. Puola kuitenkin taipui uhkasakkojen edessä ja valvontakomissio sellaisenaan lakkautettiin.
Unkarilta puolestaan uhataan leikata EU:n koheesiorahoitusta yli 7 miljardia, mikäli maan hallitus ei tee tarvittavia uudistuksia, joilla puuttua hallinnon korruptioon. EU-maiden välisiä tuloeroja tasaavaa koheesiorahastoa, käytetään unionin köyhimpien maiden tukemiseen. Rahoituksesta saavat osansa maat, joiden bruttokansantulo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Se on Unkarille tärkeää rahaa. Rahoituksen leikkaaminen näyttää toimivan. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on luvannut toteuttaa tarvittavat uudistukset. Pelkät lupaukset Orbánilta eivät kuitenkaan enää riitä. Rahoitusta ei tule, ellei tuloksia näy.
Todellisissa oikeusvaltioissa asuu vähemmistö maailman asukkaista.
Unkarissa oikeusvaltion pohjaa syö myös mediaomistuksen voimakas keskittyminen vallassa olevan Fidesz-puolueen lähipiirille. Parlamentti on jo aiemmin ottanut kannan, ettei Unkaria voi pitää enää demokraattisena valtiona. Parlamentin tiedotteen mukaan maasta on tullut ”vaaliautokratiaan perustuva sekajärjestelmä eli järjestelmä, jossa vaaleja järjestetään, mutta demokratian normeja ja standardeja ei kunnioiteta.”
Jos EU:ssa riippumatonta oikeuslaitosta uhkaavat ja korruptoituneet puolueet lyövät kättä päälle yhteisessä intressissään nakertaa ihmisoikeuksia, lainsuojaa sekä jaella korruptiorahaa kavereilleen, olemme kaikki pian liemessä. Huono hallinto ja hyväveliverkostot yhdessä jäsenmaassa, kyseenalaistavat oikeuden uskottavuuden koko EU:ssa.
Todellisissa oikeusvaltioissa asuu vähemmistö maailman asukkaista. Tästä syystä on sitäkin tärkeämpää, että me omalla tontillamme pystymme puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta mielivaltaa ja diktatuureja vastaan. Ison kuvan näkeminen EU:n demokratiakehityksessä on tärkeää. Riippumaton oikeuslaitos, joka takaa kaikille Euroopassa laillisen yhteiskunnan, tarvitsee jatkuvaa puolustamista.
Erityistä huolta Suomessa aiheuttaa oikeuslaitoksen aliresursointi.
Suomikaan ei ole ongelmista vapaa ihannemaa.
Erityistä huolta Suomessa aiheuttaa oikeuslaitoksen aliresursointi. Onko se toimivaa oikeutta, jos oikeuden käsittelyä pahoinpitelystä täytyy odottaa lähes vuosi tai pidempään? Tai se, ettet voi viedä riitatapausta oikeuteen, koska jos häviät jutun, joudut konkurssiin oikeudenkäyntikulujen takia?
Suomea on myös huomautettu liiallisesta mediaomistuksen keskittymisestä. Riippumatonta mediaa ei aina osata arvostaa hyvinä aikoina, mutta se on sitäkin arvokkaampi, kun kohtaamme vaikeita vuosia.
Unkarin huono kehitys sai vuosia edetä vaivihkaa, koska Euroopan komissio ei puuttunut tarpeeksi konkreettisilla toimilla asiaan parlamentin vaatimuksista huolimatta. EU:n toimivalta puuttua oikeusvaltiorikkomuksiin jäsenmaissa on rajallista. Käytännössä EU voi vaikuttaa vain maiden tukirahoja leikkaamalla.
EU:n täytyy voida tulevaisuudessa puuttua nopeammin jäsenmaiden toimintaan, jotka syyllistyvät korruptioon tai heikentävät oikeusvaltioperiaatetta maassaan.
Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa lakiin perustuvaa julkista valtaa ja riippumatonta oikeuslaitosta. Sellaista, josta voimme hakea oikeutta, kun kohtaamme vääryyttä.
Siksi oikeusvaltio on koko unionin perustavanlaatuinen arvo, jota ilman ei voi olla EU:ta.
