Hallitus yrittää vähentää asumistukimenoja, mutta keinot ovat karut – maksajana ovat pienituloiset asumistuen saajat.
Asumistukeen menee tällä hetkellä noin 1,5 miljardia, eli kyse on todella merkittävästä summasta. Hallitus on tehnyt lakiesityksen, jolla asumistuen kehitykseen vaikuttava indeksi vaihdetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiin ja asumistukeen hyväksyttävät enimmäisasumismenot jäädytetään ensi vuodeksi tämän vuoden tasolle. Nämä molemmat alentavat asumistukea.
Kaikkein älyttömimmän esityksenä hallitus ehti jo perua. Aluksi tarkoitus oli leikata erityisen paljon kaikkein pienimmissä yksiöissä ja kimppakämpissä asuvien asumistukea. Onneksi tämä ei toteutunut, sillä kimppakämpissä asujia olisi rangaistu halvimman asumismuodon valitsemisesta. Tässä hallitus seurasi jälleen tuttua toimintatapaansa: ensin esitetään törkeä leikkaus, sitten sankarillisesti perutaan oma esitys.
Hallituksen leikkauksia ohjaa ajatus, että asumistuella voi vaikuttaa vuokriin. Vattin tutkimus kuitenkin osoittaa, että asumistuen vaikutus vuokriin on pienempi kuin on ajateltu. Myös niinä vuosina, jolloin asumistukea on pienennetty, vuokrat ovat nousseet.
Toisaalta ei ole ihmekään, että hallituksen asumistukiratkaisut ovat järjettömiä. Heillä ei nimittäin tunnu olevan käsitystä todellisuudesta. Petteri Orpo (kok) sanoi eduskunnassa, että asumistuki vaikuttaa vuokriin koska se kattaa vuokran sataprosenttisesti. Asumistuki ottaa huomioon 80 % enimmäisasumismenoista vuokrasta. Yli 70 prosentilla asumistuen saajista enimmäismenot ylittyvät. Helsingissä tuki voi helposti olla puolet vuokrasta, ei 100 % kuten ministeri väittää. Ja koko asumistuki on rakennettu niin, ettei se voi olla kenellekään 100 %, kuten ministeri Orpo väitti. On pelottavaa, ettei valtionvarainministeri tunne yhtä keskeisimmistä tukimuodoista.
Hallituksen säästäminen on kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Mekaaninen asumistuen leikkaaminen on täysin väärä keino korjata ongelmaa, eli liian suuria asumiskuluja – eikä se korjaa edes oiretta eli liian suuria tukimenoja. Hallituksen ja ministeriön omien arvioiden mukaan asumistuen leikkaamisen seurauksena syntyneet säästöistä 40 % kumoutuu toimeentulotuen kasvulla. Kulut siis vain siirtyvät tukimuodosta toiselle.
Ainoa kestävä ratkaisu asumistukimenojen pienentämiseksi on pienentää asumistuen tarvetta, eli saada asumisen hintaa alemmaksi. Tähän päästään kaupunkien ja kaupunkiseutujen vahvalla asunto-, tontti- ja maapolitiikalla. Pitää rakentaa riittävästi ja samalla huolehtia siitä, että syntyy oikeasti kohtuuhintaisia koteja.
Me käsittelimme asumistuen leikkausta ympäristövaliokunnassa. Kuulimme asiantuntijoita, keskustelimme esityksen vaikutuksista, ja valiokuntakäsittelyn päätteeksi me opposition kansanedustajat esitimme, että leikkaukset tulee perua. Tämä ei kuitenkaan käynyt hallituspuolueille, ja valitettavasti näin kävi tänään myös eduskunnan täysistunnossa, kun laista äänestettiin. Asumistuen leikkaus hyväksyttiin äänin 96–86.
