COP27-ilmastokokous Egyptissä on edennyt niin sanotulle poliittiselle viikolle. Ensimmäisellä viikolla työ on teknisempää neuvottelua. Toisella viikolla valtioiden ministerit saapuvat ratkomaan poliittisia solmuja. Ja niitä riittää tälläkin kertaa.
Tähän mennessä iso voitto ilmasto-oikeudenmukaisuudelle on ollut se, että vahingot ja menetykset (Loss & Damage) saatiin esityslistalle. Se tarkoittaa sitä, että keskustelu ja sopiminen ilmastokriisin aiheuttamien tuhojen korvaamisesta etenee.
Se, että nyt olemme Afrikan mantereella, on antanut vahvemman ääneen kehittyville maille.
Tämä on yksi syy siihen, miksi tämän poppoon matkustaminen tänne asti kannatti. Se, että nyt olemme Afrikan mantereella, on antanut vahvemman ääneen kehittyville maille. Sen he todella ansaitsevat ja tarvitsevat.
Kehittyvät maat eivät ole syyllisiä tähän katastrofiin. Silti juuri kehittyvät maan ovat ne, jotka nyt jo kärsivät ilmastokriisin seurauksista eniten. Rikkaiden ja kehittyneiden valtioiden on kannettava historiallinen vastuunsa. Niiden on taattava kansainvälinen ilmastorahoitus, jotta myös kehittyvät maat pystyvät tekemään ilmastotekoja.
Kehittyvät maat tarvitsevat kahdenlaista rahoitusta: Kansainvälistä ilmastorahoitusta mm. vihreän siirtymän edistämiseen sekä rahoitusta ilmastokriisin aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamiseen. Jo aiemmissa ilmastokokouksissa luvattu, 100 mrd. vuosittainen kansainvälinen ilmastorahoitus, ei ole riittävä. Tämän tietävät kaikki.
Kehittyviltä valtioilta alkaa mennä usko ja hermo prosessin hitauteen.
Silti edes tuota sitoumusta ei ole onnistuttu täysimääräisesti pitämään. Täällä COP27:ssa pitäisi pystyä päättämään kansainvälisestä ilmastorahoituksesta vuoden 2025 jälkeen, johon nykyinen sitoumus päättyy.
Kehittyviltä valtioilta alkaa mennä usko ja hermo prosessin hitauteen. Esimerkiksi Afrikan mantereen valtiot ovat tuottaneet noin 4 prosenttia kaikista tähänastisista päästöistä, mutta ne kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten. Pelkästään Somaliassa lähes miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotiseutunsa kuivuuden takia.
Mitä pidemmälle lämpeneminen etenee, sitä useammin kohdataan kuivuutta. Lämpenemisen vaikutukset ovat erilaisia eripuolilla. Pakistanissa taas rankkasateet ja vuoriston jäätiköiden sulaminen, ovat aiheuttaneet massiivisia tulvia. Pahimmillaan tulvat peittivät vedellä kolmanneksen maasta. Ylipäänsä ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiötä, jotka aiheuttavat massiivista ilmastopakolaisuutta.
Tässä kokouksessa olen yrittänyt antaa tukeni ja ääneni kehittyvien valtioiden asialle. Euroopan parlamentin kanta on selvä: Ilmastokriisin vahingoista ja menetyksistä on päästävä reiluun sopuun. Lisäksi kansainvälisen ilmastorahoituksen jatkuvuus on taattava myös vuoden 2025 jälkeen.
