Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen WHO:n uusittua tautiluokitusta koskien. Maailman terveysjärjestö on viimein poistanut transsukupuolisuuden mielenterveyden häiriöiden joukosta uudistetussa kansainvälisessä tautiluokituksessa.
Ihmisen sukupuoli ei ole sairaus eikä vaadi hoitoa. Sen sijaan hoitamaton sukupuoliristiriita voi johtaa kärsimykseen.
Osasyynä transihmisten kärsimykseen on myös Suomen nykyinen translaki. On käsittämätöntä, että lisääntymiskyvyttömyyttä vaaditaan yhä Suomessa juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona. Lisäksi transihmiset joutuvat käymään läpi pitkän ja raskaan lääketieteellisen prosessin saadakseen sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit ja yhteiskunnan tunnustaman oikeuden elää itse kokemassaan sukupuolessa.Lehtitietojen mukaan uusi luokitusjärjestelmä otettaisiin Suomessa käyttöön mahdollisesti vasta, kun sote-uudistus on valmis ja toiminnassa. Ei voi olla niin, että näin keskeisesti ihmisen minuutta ja hyvinvointia koskeva kysymys asetetaan riippuvaiseksi sote-uudistuksesta, jonka aikataulusta tai toteutumisesta ei tällä hetkellä tiedä kukaan. WHO:n linjaukseen on reagoitava viipymättä myös Suomessa. Muutos on myös jälleen yksi argumentti lisää translain pikaisen uudistamisen puolesta.
Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys WHO:n tautiluokituksesta ja transihmisten asemasta
Eduskunnan puhemiehelle
Maailman terveysjärjestö WHO on vastikään poistanut transsukupuolisuuden mielenterveyden häiriöiden joukosta uudistetussa kansainvälisessä tautiluokituksessa. Jatkossa uudessa seksuaaliterveyteen liittyvien terveydentilojen luokassa listataan yhtenä diagnoosina sukupuoliristiriita.
WHO:n linjaus on kansainvälisesti tärkeä suunnan osoittaja, joka jälleen kasvattaa painetta transihmisten oikeuksien parantamiseksi. Uudistus on myös tervetullut, koska se poistaa haitallista leimaa transsukupuolisten ihmisten ympäriltä.
Ihmisen sukupuoli ei ole sairaus eikä vaadi hoitoa. Sen sijaan hoitamaton sukupuoliristiriita voi johtaa kärsimykseen, sukupuolidysforiaan. Ongelmia aiheuttaa myös nykyinen lainsäädäntö. Vuonna 2014 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa ja merkittävä osa on vahingoittanut itseään. Psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa puolet. Transihmiset joutuvat käymään läpi pitkän ja raskaan lääketieteellisen prosessin ja todistamaan lisääntymiskyvyttömyytensä saadakseen sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit ja yhteiskunnan tunnustaman oikeuden elää itse kokemassaan sukupuolessa.
Uuden luokituksen toivotaan lopettavan transihmisten käännytysterapiat, pakkolääkitykset ja pakkosterilisoinnit. On käsittämätöntä, että lisääntymiskyvyttömyyttä, eli käytännössä pakkosterilisointia, vaaditaan yhä Suomessa juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona voimassa olevassa translaissa. Lisäksi nykyinen translaki asettaa sukupuolen korjaamisen ehdoksi täysi-ikäisyyden sekä lääketieteellisen diagnosointijakson läpikäymisen.
Nykyisen translain räikeät ihmisoikeusongelmat on huomioitu kansainvälisesti. Viime vuonna sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin että Euroopan komissio totesivat, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on ihmisoikeusloukkaus. Useat YK:n jäsenvaltiot kehottivat viime vuonna YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa Suomea poistamaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kampanjoinut kansainvälisesti Suomen lainsäädännön muuttamiseksi ja vedonnut asiassa pääministeri Juha Sipilään. Suomessa myös muun muassa tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä ihmisoikeusvaltuuskunta ovat vaatineet translain uudistamista.
Translaki tulisi uudistaa kokonaisuudessaan siten, että lähtökohdaksi asetetaan yksilön itsemääräämisoikeus omaan sukupuoleensa. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteellinen prosessi tulisi erottaa toisistaan, sterilisaatiovaatimuksesta tulisi luopua ja juridisen sukupuolen vahvistamisen tulisi perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Juridisen sukupuolen vahvistaminen ja riittävä, yksilöllinen hoito ja tuki tulisi mahdollistaa myös alaikäisille. Lain tulisi ottaa huomioon myös muunsukupuoliset henkilöt, joilla myös pitäisi olla mahdollisuus korjata juridisesti sukupuoltaan ja saada tarvitsemiaan hoitoja ja tukea. Lain nimi pitäisi muuttaa, koska nykyiseen nimeen sisältyvä termi ”transseksuaali” on ongelmallinen: kyse on sukupuolesta, ei seksuaalisuudesta.
Lääkärilehden mukaan WHO:n uuden luokituksen voimaantulon aikataulu Suomessa on vielä avoinna. Lehtitietojen mukaan luokitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön vasta, kun sote-uudistus on valmis ja toiminnassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten uusi kansainvälinen tautiluokitus otetaan huomioon transihmisten oikeudellisessa ja lääketieteellisessä kohtelussa, sukupuolen juridisessa vahvistamisessa ja sukupuolen korjaushoidoissa?
Miten turvataan, että uuden luokituksen voimaantulo ei jää sote-uudistuksen jalkoihin tai uudistuksesta riippuvaiseksi, vaan toteutetaan aikailematta siitä riippumatta?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä translain uudistamiseksi perus- ja ihmisoikeuksien, yksilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi?
