EU-parlamentin naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnassa keskusteltiin tänään tärkeästä aiheesta: sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta.
Naisiin, lapsiin ja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva verkkoväkivalta on kasvussa, ja tähän kehitykseen on puututtava myös EU-tasolla.
Verkossa tapahtuva häirintä, verkkovainoaminen, verkkokiusaaminen, vihapuhe ja henkilötietojen ja kuvien luvaton jakeleminen ovat kaikki verkkoväkivallan muotoja.
Ne aiheuttavat uhreille kärsimystä ja estävät naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. On hyvä muistaa, että sukupuolistunut väkivalta on äärimmäisen syrjinnän muoto.
Eikä verkkoväkivalta ole mikään irrallinen ilmiö. Se on jatkumoa sille rakenteelliselle väkivallalle, jota yhteiskunnissamme muutenkin on. Tämä pitää pitää mielessä, kun pohdimme keinoja verkkoväkivallan torjumiseen.
Kuntavaalien aikaan puolueet raportoivat, kuinka verkkohäirintää oli näissä vaaleissa enemmän kuin koskaan. Useat puolueet myös kertoivat, että moni nainen päätti olla asettumatta ehdolle juuri vihapuheen ja verkkoväkivallan pelossa.
Sukupuolistunut verkkoväkivalta ei siis vain estä naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen toimintaan, se on uhka demokratialle. Naispoliitikkoihin, -aktivisteihin ja -toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten ja maalittamisen tarkoituksena on pelottaa naiset osallistumasta poliittiseen elämään ja päätöksentekoon.
EU on uudistamassa digitaalisiin palveluihin ja digitaalisiin markkinoihin liittyviä sääntöjä. Mm. digijättien vastuuta verkkosisällöstä halutaan tiukentaa. On aivan olennaista, että sääntelyä uudistetaan sukupuolitietoisesti, jotta naisiin kohdistuvaan verkkoväkivaltaan pystytään puuttumaan nykyistä paljon tehokkaammin.
Olen mukana valmistelemassa tasa-arvovaliokunnan lausuntoa aiheesta. Aiomme myös vaatia Euroopan komissiolta direktiiviä sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi.
